Romaani oli lukukokemukseltaan rikas kokemus, vaikka siinä onkin vain vähän päälle 150 sivua. Tapahtumat on sijoitettu niin, ettei koskaan tule ”kuollutta hetkeä”, jolloin juoni seisoisi paikallaan. Juoni oli loistavasti suunniteltu ja nappasi lukijan heti romaanin ääreen. Kirja on tyyliltään pohtiva ja saa ajatukset sekä tunteet heräämään.

Romaani keskittyy pääasiassa siihen, kuinka Anna kantaa syyllisyyttä sairastuneesta veljestään ja muista läheisistään. Henkilöhahmot sopivat hyvin nykymaailmaan ja lukukokemuksena teos oli realistinen. Kirja ei ehkä sovellu nuorimmille lukijoille, sen rankan sisällön vuoksi. Teos vaatii lisäksi keskittymistä, eikä siksi ole helppolukuisin.

Romaanista nousee myös esille se, kuinka seuraavat sukupolvet kantavat mukanaan edellisten sukupolvien ongelmia ja vaikeuksia. Kirja on pääosin teemaltaan kielteinen, mutta joissakin kohdissa mukaan tulee myös auringonpaistetta ja onnen kyyneleitä.

Kokonaisuudessaan teos oli mukaansatempaava, syvällinen ja herkkä. Henkilöitä ei kuvattu pelkästään ulkoisesti, vaan heidät oppi tuntemaan luonteeltaan ja jopa ajatuksiltaan.